KORONA-PLANDEMIA: PETOS JA KAVALLUS?
Plandemia nimityksellä viitataan siihen, että sekä Suomesta, että muualta maailmasta löytyy vakuuttavia todisteita siitä, että tämän terveyskriisin askelmerkit ovat olleet suunniteltuina jo kauan ennen kuin ensinmäistäkään korona-sairastapausta oli hevaittu ja raportoitu. Näitä todisteita löytyy mm. Suomen tartuntatautilakiin etukäteen tehdyistä muutoksista, kansainvälisistä patenttirekistereistä, joissa koronarokotteelle on haettu -ja annettu patentti jo kauan ennen itse sairauden ilmaantumista, WHO:n tekemistä muutoksista itse pandemian määritelmään.
KORONAPELOTTELU SUOMESSA
Perustelut rajuille korona-toimille luotiin, faktapohjan puuttuessa, ennenkaikkea valtamedian päivästä toiseen luomilla mielikuvilla. Hurjat kuolleisuusluvut meillä ja muualla, sairaanhoitokapasiteetin kuormittuminen, uusia, toinen toistaan viekkaampia variantteja toisensa perään, oireetomia sairastuneita mystisiä ”altistuneita”
Totuus on tarua ihmeellisempi: HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen myönsi haastatelussa, että jos koronapositiiviseksi testattu henkilö kuolee tietyn ajan kuluessa positiivisen näytteen antamisesta vaikkapa auton alle jäätyään, hänet tilastoidaan koronakuolleeksi.
Perusteeksi menettelylle Asko Järvinen kertoo, ettei pystytä selvittämään varsinaista kuolinsyytä, joten merkitään koronaksi.
Meillä on siis tilanne, jossa lääketiede ei pysty erottamaan influenssan kuollutta auton alle jääneestä?
Vastaavasti on menetelty useissa muissa Euroopan maissa ja niinpä ruumiinavausten jälkeen tarkistetuissa kuolemansyissä jäi koronan aiheuttamiksi kuolemiksi alle 10% alunperin ilmoitetuista.
Nykyisen koronaepidemian missään vaiheessa ei ole täyttynyt Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukainen määritelmä lievästä tai vakavasta pandemiasta. Myös sairaalahoidossa olevien määrät ovat olleet vähäisiä ja kaukana lievänkin pandemian määritelmän vaatimuksesta. STM:n vuoden 2012 kansallisen varautumissuunnitelman mukaan tauti määritellään ”lieväksi pandemiaksi” jos 8 viikon aikana 35 % väestöstä sairastuu, 11 480 henkilöä tarvitsee sairaanhoitoa (221/100 000 asukasta) ja 3450 kuolee (66/100 000 asukasta). Tauti luokitellaan vaikeaksi pandemiaksi jos 8 viikon aikana 35 690 henkilöä tarvitsee sairaalahoitoa ja 9050 ihmistä kuolee.
Covid-19-virusinfektion kanssa menehtyi vuonna 2020 yhteensä 558 henkeä ja heidän mediaani-ikänsä oli 84 vuotta. Alle 65-vuotiaita kuoli koronavirustautiin yhteensä 42 ja alle 20-vuotiaiden kuolemia ei tilastoitu yhtään. On tärkeää huomioida, että yli 95 % koronavirukseen liittyvistä kuolemista raportoitiin henkilöillä, joilla oli taustalla aiemmin diagnosoituja vakavia perussairauksia, kuten sydänsairaus, diabetes, liikalihavuus, syöpä tai dementia
Plandemia nimityksellä viitataan siihen, että sekä Suomesta, että muualta maailmasta löytyy vakuuttavia todisteita siitä, että tämän terveyskriisin askelmerkit ovat olleet suunniteltuina jo kauan ennen kuin ensinmäistäkään korona-sairastapausta oli hevaittu ja raportoitu. Näitä todisteita löytyy mm. Suomen tartuntatautilakiin etukäteen tehdyistä muutoksista, kansainvälisistä patenttirekistereistä, joissa koronarokotteelle on haettu -ja annettu patentti jo kauan ennen itse sairauden ilmaantumista, WHO:n tekemistä muutoksista itse pandemian määritelmään.
KORONAPELOTTELU SUOMESSA
Perustelut rajuille korona-toimille luotiin, faktapohjan puuttuessa, ennenkaikkea valtamedian päivästä toiseen luomilla mielikuvilla. Hurjat kuolleisuusluvut meillä ja muualla, sairaanhoitokapasiteetin kuormittuminen, uusia, toinen toistaan viekkaampia variantteja toisensa perään, oireetomia sairastuneita mystisiä ”altistuneita”
Totuus on tarua ihmeellisempi: HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen myönsi haastatelussa, että jos koronapositiiviseksi testattu henkilö kuolee tietyn ajan kuluessa positiivisen näytteen antamisesta vaikkapa auton alle jäätyään, hänet tilastoidaan koronakuolleeksi.
Perusteeksi menettelylle Asko Järvinen kertoo, ettei pystytä selvittämään varsinaista kuolinsyytä, joten merkitään koronaksi.
Meillä on siis tilanne, jossa lääketiede ei pysty erottamaan influenssan kuollutta auton alle jääneestä?
Vastaavasti on menetelty useissa muissa Euroopan maissa ja niinpä ruumiinavausten jälkeen tarkistetuissa kuolemansyissä jäi koronan aiheuttamiksi kuolemiksi alle 10% alunperin ilmoitetuista.
Nykyisen koronaepidemian missään vaiheessa ei ole täyttynyt Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukainen määritelmä lievästä tai vakavasta pandemiasta. Myös sairaalahoidossa olevien määrät ovat olleet vähäisiä ja kaukana lievänkin pandemian määritelmän vaatimuksesta. STM:n vuoden 2012 kansallisen varautumissuunnitelman mukaan tauti määritellään ”lieväksi pandemiaksi” jos 8 viikon aikana 35 % väestöstä sairastuu, 11 480 henkilöä tarvitsee sairaanhoitoa (221/100 000 asukasta) ja 3450 kuolee (66/100 000 asukasta). Tauti luokitellaan vaikeaksi pandemiaksi jos 8 viikon aikana 35 690 henkilöä tarvitsee sairaalahoitoa ja 9050 ihmistä kuolee.
Covid-19-virusinfektion kanssa menehtyi vuonna 2020 yhteensä 558 henkeä ja heidän mediaani-ikänsä oli 84 vuotta. Alle 65-vuotiaita kuoli koronavirustautiin yhteensä 42 ja alle 20-vuotiaiden kuolemia ei tilastoitu yhtään. On tärkeää huomioida, että yli 95 % koronavirukseen liittyvistä kuolemista raportoitiin henkilöillä, joilla oli taustalla aiemmin diagnosoituja vakavia perussairauksia, kuten sydänsairaus, diabetes, liikalihavuus, syöpä tai dementia
Kansantuomioistuin 