MAANPETOSTEN ESINÄYTÖS
1990-luvun pankkikriisi ja sen synkät taustat ja vielä synkemmät seuraukset eivät lakkaa puhuttamasta. Eikä niiden pidäkään lakata, sillä mitään ei ole ratkaistu, ennekuin se on ratkaistu oikein.
”Pankkien pelastaminen ei ole kansan oikeustajun mukaista. Tästä nousee vielä melkoinen meteli, kun tajutaan, että valtio maksaa pankeille, mutta pankit irtisanovat asiakkaidensa luottoja ja ajavat vanhat asiakkaansa maantielle.”
Hannele Pokka: Porvarishallitus ( WSOY 1995)
Ueat pankkikriisin tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että pankkikriisiin johtanut lama synnytettiin tahallaan, tai ainakin käytettiin hyväksi kansainvälistä lamaa ja syvennettiin sitä tahallaan. Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg laususkeli Länsi-Savo-lehdelle haastattelussa jo 3.11.1988:”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen niin vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä.”
Ja miksi takerruttiin tuhoisaan vahvan markan politiikkaan, ja devalvoitiin vasta, kun se oli liian myöhäistä ja devalvoinnin seuraukset katastrofaaliset. Ja miksi seuranneessa tilanteessa pelastettiin pankin ja uhrattiin velalliset, ennenkaikkea yrittäjät ja näiden takaajat.
Pankkien vakavaraisuus ”mukautettiin” EU-kuntoon, kaatamalla yli 60 000 yritystä, ryöstämällä presidentti Koiviston ja eduskunnan avustuksella konkurssiin menneiden yrittäjien omaisuus. Useimmissa tapauksissa myös takaajien. Tuloksena yli 10 000 itsemurhaa, puoli miljoonaa työtöntä ja kymmenien miljardien velat valtiolle.
Lainaan tässä nyt suoraan Seppo Konttisen kirjaa : Salattu pankkituki : ”Lainsäätäjät olivat jo hyvissä ajoin ryhtyneet toimiin pankkien perintäaseman parantamiseksi ja velallisten inhimillisen kärsimyksen lisäämiseksi. Kärsimysten vuoteen 1993 ajoittuu alioikeus-ja ulosottolain uudistus. Joulukuun alusta lukien, ei tavallista alkuperäistä velkakirjaa enää tarvinnut liittää haastehakemukseen.
Entisessä laissa oli vastaansanomattomasti: ”Asiakirja, johon kantajan vaatimus perustuu, on liitettävä haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljennöksenä.” Uudessa laissa sama kohta on muotoiltu seuraavasti: Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa….
Lainmuutoksen seurauksena tuomioistuimet ryhtyivät noudattamaan periaatetta, ettei alkuperäistä velkakirjaa tarvinnut liittää haastehakemukseen. Ulosottolain uudistuksen yhteydessä sama asia toisin sanoin:” Jos alkuperäisen saamistodistuksen (velkakirja) antaminen sen katoamisen tai muun syyn takia ei ole mahdollista, ulosottomies voi panna tuomion tai päätöksen täytäntöön alkuperäisen saamistodistuksen (velkakirja) puuttumisesta huolimatta, jollei saamistodiste ole juokseva velkakirja, vekseli tai shekki.”
Ketään tuskin yllättää, että tälläisten lakien voimassa ollessa näitä saamistodistusten katoamisia sattui tuhkatiheään. Niinpä mm. silloin, kun 12 miljardin markan saatavat (ja velallisparat siinä samalla) myytiin 5%:n hinnasta Aktiv Hansalle ja C&A Finland OY:lle, kukaan ei pystynyt tutkimaan, kuinka paljon perintäkelvottomia tai jo kertaalleen maksettuja velkoja koko paketti sisälsi.Valtiontalouden tarkastusviraston näitä tapahtumia käsittelevä raportti julistettiin pikaisesti salaiseksi Paavo Lipposen hallituksen toimesta. Mikä sekään tuskin hämmästyttää ketään.
Kansantuomioistuin
Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata lakikaan olla.
Kansantuomioistuin 
Jätä kommentti